Diabetes aiheuttaa veren sokeripitoisuuden kohoamisen, mikä näkyy verikokeissa. Myös diabeteksen tyyppiä ja siihen läheisesti liittyviä sairauksia voidaan tutkia verikokeiden avulla.
Milloin esidiabeteksen tai diabeteksen kriteerit täyttyvät?
Esidiabeteksesta on kyse silloin, kun
- aamulla paaston jälkeen mitattu verensokeri on välillä 6,1-6,9 mmol/l
tai
- jos verensokeri nousee sokerirasitustestissä välille 7,8-11,0 mmol/l.
Aikuistyypin diabeteksesta on kyse, jos
- paastona aamulla mitattu verensokeri (fP-gluc) ylittää arvon 7,0 mmol/l kahtena eri päivänä
tai
- verensokeri sokerirasitustestissä ylittää arvon 11,0 mmol/l
Henkilöillä, joilla on klassiset korkean verensokerin oireet (virtsanerityksen lisääntyminen, jano, laihtuminen ja väsymys), diabeteksen diagnoosiin riittää jo kertaalleen mitattu yli 11,0 mmol/l oleva verensokeriarvo. Tällöin ei tarvita paastonäytettä eikä sokerirasitustestiä.
Laboratoriossa otettavasta verinäytteestä voidaan myös määrittää veren punasolujen hemoglobiinin sokeroituminen, sokerihemoglobiini eli HbA1c-koe. Se kuvastaa noin parin kuukauden verensokeritasoa ja siitä käytetään usein nimitystä ”pitkäaikaissokeri”. Jos HbA1c:n määrä on yli 48 mmol/mol, on kyse diabeteksesta.
Sokerirasituskoe tehdään, mikäli paastosokeri on kahdessa eri mittauksessa yli 6 mmol/l tai kyseessä on suuren riskin potilas.
Diabetesta etsittäessä saatetaan ottaa myös muita verikokeita
- Rasva-arvot: kokonaiskolesteroli, LDL, HDL, triglyseridipitoisuus
- Munuaisten toiminta: krea, u-albkrea
- Maksan rasvoittuminen: ALAT
- Jos sinulla on verenpainelääkitys: K, Na
- Ketoaineet, jos sinulla on runsaasti diabeteksen oireita ja reilusti koholla oleva verensokeri
- C-peptidi/vasta-aineet, mikäli on epäselvyys diabeteksen tyypistä
Hyödynnä OmaMehiläistä
Voit tarkastella OmaMehiläisen kautta Mehiläisen lääkäriasemilla otettujen verikokeiden tuloksia.
