Diabetesepäily
Epäily diabeteksesta herää yleensä jonkin muun sairauden tutkimusten tai hoidon yhteydessä.
Riskitekijät
Aikuistyypin diabeteksen tunnettuja riskitekijöitä ovat
- ylipaino
- aikuisena todettu glukoosiaineenvaihdunnan häiriö
- sukurasite
- korkea verenpaine
- valtimosairaus
- korkea ikä
- vähäinen fyysinen aktiivisuus
Diabeteksen oireet
Usein diabetes on oireeton. Joskus oireita voi kuitenkin esiintyä. Niihin kuuluvat muun muassa
- väsymys
- janotus
- lisääntynyt virtsaamisen tarve
- laihtuminen
Seulonta
Diabeteksen seulonnan on todettu olevan hyödyllistä. Aikuistyypin diabetesta seulotaan etenkin riskiryhmiltä, jotta sairaus löydetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Voit arvioida riskiäsi sairastua aikuistyypin diabetekseen Diabetesliiton riskilaskurilla.
Hyödynnä OmaMehiläistä
Jos epäilet että sinulla on diabetes, voit ottaa yhteyttä Mehiläisen Digiklinikan kautta. Lue lisää: https://www.mehilainenlansipohja.fi/etavastaanotto/
Diabetesepäily
Diabeteshoitajan ensitapaaminen
Jos verensokerisi on lievästi koholla mutta ei vielä täytä diabeteksen kriteerejä, sinut ohjataan diabeteshoitajan vastaanotolle elintapavalmennukseen.
Elintapaohjaus
Kun verensokerisi ovat vähän koholla, eli laboratoriokokeessa fP-Gluk on 6,1-6,9, sinut ohjataan diabeteshoitajalle elintapaohjaukseen. Elintapaohjaukseen voit valmistautua miettimällä omia elintapoja, kuten
- ateriarytmi
- annoskoko
- napostelu/herkuttelu
- liikunnan määrä
- riittävä unensaanti (huonot yöunet heikentävät sokerinsietoa ja vaikeuttavat painonhallintaa)
- mitä haluaisit ja olisit valmis muuttamaan
Elintapaohjauksessa käydään läpi ravitsemuksen ja liikunnan merkitys diabeteksen pysymiseen ns. esidiabetesvaiheessa tai pre-vaiheessa (lääkkeetön hoito).
Käynnin tavoitteena on herättää tietoisuutesi riskistäsi sairastua diabetekseen ja antaa vinkkejä esidiabetesvaiheessa pysymiseen. Diabeteksen hoidossa perustana ovat aina elintavat. Mikäli ne eivät ole kunnossa, on hoitokin hankalampaa.
Diabeteshoitaja käy läpi elintapaohjauksen joko pienryhmässä tai tarvittaessa yksilöohjauksena. Ryhmäohjannassa elintapa-asiat käydään yleisesti läpi ja ryhmäläiset saavat esittää kysymyksiä diabeteshoitajalle. Saat omahoitosuunnitelmakaavakkeen, joka jätetään täytettynä diabeteshoitajalle ohjauksen jälkeen.
Yksilöohjauksessa käydään läpi samat asiat ja täytetään omahoitosuunnitelmakaavake.
Elintapaohjauksen jälkeen verensokeritasoja seurataan yksilöllisen suunnitelman mukaan riippuen muista pitkäaikaisista sairauksistasi, yleensä 6-12kk välein. Saat halutessasi käydä diabeteshoitajan vastaanotolla ns. omahoidon tukikäynneillä, joissa seurataan painoa ja kannustetaan elintapamuutoksissa.
Lisätietoa
Diabetesliitto: Terveydeksi
Tyypin 2 diabeteksen riskitesti
Terveyskylän Diabetestalo
Sydänliitto
Sydänliitto: Ruoka ja ravitsemus
Sydänliitto: Terveys ja hyvinvointi
Syö hyvää
UKK-instituutti: Liikkumisen suositus
Hyödynnä OmaMehiläistä
Diabeteshoitaja perehdyttää sinut OmaMehiläisen käyttöön ja esittelee sinulle tämän diabeteksen hoitopolun käyttöä.
Diabeteshoitajan ensitapaaminen
Diabeteksen ennaltaehkäisy
Aikuistyypin diabeteksen puhkeamiseen vaikuttavat elintapojen lisäksi perimä. Riski sairastua aikuistyypin diabetekseen on kaksinkertainen, jos toisella vanhemmista on aikuistyypin diabetes ja viisinkertainen, jos molemmilla vanhemmilla on aikuistyypin diabetes. Kohonnut riski sairastumiselle ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että henkilö sairastuisi varmasti diabetekseen. Riskiä voi pienentää omilla elämäntavoilla.
Miten pienennän riskiä sairastua diabetekseen?
- Päivittäinen vähintään 30 min kohtuutehoinen kestävyystyyppinen liikunta, esim. reipas kävely, pyöräily, hiihto, uinti, vesikävely, jumppa, kuntosali. Liiku monipuolisesti kelin mukaan
- Pyri normaali painoon: ylipainoisella jo 5-10% painonlasku pienentää diabetesriskiä
- Syö säännöllisesti ja terveellisesti; paljon kuitupitoisia ruokia eli täysviljaa, kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Käytä harkiten kovaa rasvaa, suolaa ja vähäkuituista hiilihydraattia
- Lopeta tupakointi; tupakointi lisää myös norm painoisen riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen
- Nuku riittävästi; pyri nukkumaan 6-8 h/yö
- Alkoholia kohtuudella: alkoholissa on runsaasti energiaa ja sen runsas käyttö nostaa painoa
Lisätietoa
Diabeteksen ennaltaehkäisy
Diabeteshoitajan tapaamiset
Esidiabetesvaiheessa diabeteshoitaja tukee sinua elintapamuutoksissa. Tavoitteena on diabeteksen ennaltaehkäisy.
Esidiabeteksen seuranta
Jatkossa sinulle suositellaan laboratoriokokeissa käymistä yleensä 6-12kk välein. Tarvittaessa diabeteshoitaja voi otattaa kokeita myös tiheämpään ja katsoo, onko aiheellista tehdä sokerirasitus vai mitataanko vain "pitkäaikaissokeri" eli HbA1c-arvo ja paastoverensokeri eli fP-Gluk.
Halutessasi voit omakustanteisesti ostaa tässä vaiheessa itsellesi verensokerimittarin esimerkiksi apteekista ja seurata arvoja kotona. Kunta tarjoaa verensokerimittarin ja hoitotarvikkeita ilmaiseksi diabetesdiagnoosin saaneille.
Sinulle ehdotetaan tarpeen mukaan käyntejä diabeteshoitajan vastaanotolla. Kyseessä ovat ns. omahoidon tukikäynnit painonpudotuksen ja elintapahoidon tueksi. Käyntitiheys on henkilökohtainen, ja diabeteshoitaja katsoo yhdessä kanssasi kuinka usein sinun kannattaa käydä vastaanotolla.
Mitä tukikäynneillä tapahtuu?
Vastaanotolla käydään läpi miten elintapamuutoksissa on onnistuttu ja kerrataan asioita. Diabeteshoitaja neuvoo, mitä asioita voisit vielä muuttaa.
- Käynnillä tarkastellaan omahoitosuunnitelmaa, jonka sait tehtäväksi ensikäynnillä. Sen tulokset kirjataan potilastietojärjestelmään. Saat tukea tavoitteillesi tarvitsemallasi tavalla.
- Ravitsemukseen liittyen kerrataan asioita ja puututaan ongelmakohtiin, kannustetaan hyviin valintoihin.
- Alkoholi ja tupakointi käydään läpi ja tarvittaessa tuetaan lopettamisessa/vähentämisessä.
- Liikuntaan kannustetaan. Saat tietoa esimerkiksi kaupungin liikuntatoimen järjestämistä eri liikuntamahdollisuuksista.
- Mitataan pituus, paino, BMI, vyötärönympärys ja sovitaan tavoitteita näille.
Diabeteshoitajan tapaamiset
Verikokeet
Diabetes aiheuttaa veren sokeripitoisuuden kohoamisen, mikä näkyy verikokeissa. Myös diabeteksen tyyppiä ja siihen läheisesti liittyviä sairauksia voidaan tutkia verikokeiden avulla.
Milloin esidiabeteksen tai diabeteksen kriteerit täyttyvät?
Esidiabeteksesta on kyse silloin, kun
- aamulla paaston jälkeen mitattu verensokeri on välillä 6,1-6,9 mmol/l
tai
- jos verensokeri nousee sokerirasitustestissä välille 7,8-11,0 mmol/l.
Aikuistyypin diabeteksesta on kyse, jos
- paastona aamulla mitattu verensokeri (fP-gluc) ylittää arvon 7,0 mmol/l kahtena eri päivänä
tai
- verensokeri sokerirasitustestissä ylittää arvon 11,0 mmol/l
Henkilöillä, joilla on klassiset korkean verensokerin oireet (virtsanerityksen lisääntyminen, jano, laihtuminen ja väsymys), diabeteksen diagnoosiin riittää jo kertaalleen mitattu yli 11,0 mmol/l oleva verensokeriarvo. Tällöin ei tarvita paastonäytettä eikä sokerirasitustestiä.
Laboratoriossa otettavasta verinäytteestä voidaan myös määrittää veren punasolujen hemoglobiinin sokeroituminen, sokerihemoglobiini eli HbA1c-koe. Se kuvastaa noin parin kuukauden verensokeritasoa ja siitä käytetään usein nimitystä ”pitkäaikaissokeri”. Jos HbA1c:n määrä on yli 48 mmol/mol, on kyse diabeteksesta.
Sokerirasituskoe tehdään, mikäli paastosokeri on kahdessa eri mittauksessa yli 6 mmol/l tai kyseessä on suuren riskin potilas.
Diabetesta etsittäessä saatetaan ottaa myös muita verikokeita
- Rasva-arvot: kokonaiskolesteroli, LDL, HDL, triglyseridipitoisuus
- Munuaisten toiminta: krea, u-albkrea
- Maksan rasvoittuminen: ALAT
- Jos sinulla on verenpainelääkitys: K, Na
- Ketoaineet, jos sinulla on runsaasti diabeteksen oireita ja reilusti koholla oleva verensokeri
- C-peptidi/vasta-aineet, mikäli on epäselvyys diabeteksen tyypistä
Hyödynnä OmaMehiläistä
Voit tarkastella OmaMehiläisen kautta Mehiläisen lääkäriasemilla otettujen verikokeiden tuloksia.
Verikokeet
Ensikäynti lääkärin vastaanotolla ja lääkehoidon aloitus
Lääkäri aloittaa diabeteksen lääkehoidon ja asettaa hoidon tavoitteet yhdessä kanssasi.
Lääkärin tapaaminen diabetesdiagnoosin jälkeen
Diabeteshoitaja ohjaa potilaan ensikäynnille lääkärille kun
- oireettomalla P-gluk 2 kertaa yli 6,9 ja/tai 2 t arvo yli 11.
- oireettomalla HbA1C kertaalleen vähintään 48.
- oireinen potilas (jano, tahaton laihtuminen, suuret virtsamäärät) ja P-gluk kertaalleen yli 11.
Mitä lääkärin vastaanotolla tapahtuu?
Vastaanotolla terveyskeskuslääkäri
- käy läpi pitkäaikaiset sairautesi ja käyttämäsi lääkkeet
- kuuntelee sydämen, keuhkot ja tutkii mm. jalkojesi kunnon
- käy kanssasi läpi todetut laboratorioarvot ja niiden merkitys terveydelle
- käy läpi diabeteksen hoidon perusperiaatteet; miksi hoidetaan ja miten
- kertaa mahdolliset elämäntapojen riskitekijät ja kannustaa sinua ottamaan vastuun omahoidosta
- kirjaa diabetesdiagnoosin sairaskertomukseesi
- tarkistaa, että sinut on jo kirjattu silmänpohjakuvajonoon
- laatii hoidon tavoitteet ja tekee yhdessä kanssasi hoitosuunnitelman. Saat sen tarvittaessa kirjallisena mukaan.
- kirjoittaa tarvittavat reseptit ja ohjaa varaamaan sovitut kontrollikäynnit
- tekee B-lausunnon Kelalle lääkehoidon erityiskorvattavuudesta
Hyödynnä OmaMehiläistä
Voit tarkastella lääkärin laatimaa hoitosuunnitelmaa OmaKannan kautta.
Ensikäynti lääkärin vastaanotolla ja lääkehoidon aloitus
Diabeteksen alkuohjauskäynti
Diabeteshoitajan käyntien tarkoituksena on tukea omahoidon toteutumisessa ja antaa sinulle tietoa diabeteksesta ja sen hoidosta.
Ensimmäisen sairastamisvuoden aikana diabeteksen hoitoon liittyvät asiat pyritään käymään systemaattisesti läpi yksilöllisesti. Sairauden toteamisvaiheessa ohjauksessa keskitytään välttämättömiin perustietoihin ja taitoihin. Vastaanottokäynneillä myös kerrataan jo aiemmin läpi käytyjä asioita. Näin varmistetaan asian ymmärtäminen.
1. käynti sairauden toteamisvaiheessa
Ensimmäisellä käynnillä tehdään yleensä diabetesta sairastavan alkukartoitus, johon kuuluvat:
- Diabeteksen ja sydänsairauksien sukurasite
- Muut sairaudet ja lääkitykset
- Työ
- Harrastukset
- Elintavat (tupakka, alkoholin käyttö, muut päihteet, liikuntatottumukset)
- Esiintyykö diabeetikolla lisäksi muita oireita, kuten rintakipuja, erektiohäiriöitä tai neuropatiaoireita.
- Kliininen tutkiminen: verenpaine, pulssi, pituus, paino, vyötärönympärys, BMI.
Käynnillä käsitellään yleensä seuraavia asioita:
- Mitä tyypin 2 diabetes sairautena tarkoittaa?
- Miksi diabetesta on tärkeää hoitaa, vaikka ei ole oireita?
- Diabetes lääkehoidon vaikutus
- Verensokerin ja verenpaineen omaseuranta, mittarin käytön ohjaus ja tavoitearvot, hoitotarvikejakelutodistus
- Silmänpohjakuvaukset
- Omamuutossuunnitelman aloittaminen kotona
- Selvitetään, miten hoito jatkuu (esim. tulevat laboratoriotutkimukset )
- Sovitaan seuraavasta yhteydenotosta tai käynnistä
Jos diabeteksen hoito aloitetaan suoraan insuliinilla
Mikäli lääkärin ensikäynnillä päädytään suoraan insuliinihoidon aloitukseen, keskitytään diabeteshoitajan ensimmäisellä vastaanotolla insuliinihoidon neuvontaan.
- Insuliinihoidon aloituksen tarkastuslistan asiat LINKKI
- Insuliinin pistäminen
- Glukoositason mittaaminen ja tavoitearvot
- Hiilihydraattien arviointi ja ateriainsuliinin tarve ja annostelu
- Hypoglykemian eli liian matalan verensokerin tunnistaminen ja hoito
- Miten toimin?
- Seuraavasta yhteydenotosta tai käynnistä sopiminen
Jatkossa insuliinihoitoa käyttävän vastaanotoilla käsitellään myös seuraavia asioita:
- Arvioidaan jokaisella vastaanotolla omasäädön haasteita ja onnistumisia
- Arjen haasteiden arviointi ja kokeilemaan rohkaiseminen
- Insuliinihoidon, liikunnan ja hiilihydraattien yhteensovittaminen
- Insuliinihoidon toteuttaminen eri tilanteissa
- Eri tilanteisiin varautuminen
- Pistospaikkojen tarkistus (myös sormenpäät)
- Hypoglykemiat ja niiden vakavuus, pelot ja miten hypoglykemiatilanteet olisivat olleet vältettävissä
Diabeteksen alkuohjauskäynti
Omahoitosuunnitelma
Diabetesta sairastavan omahoitosuunnitelmaan kirjataan itse asetettuja tavoitteita ja omaseurannan ohjeita.
Diabeetikon omahoitosuunnitelma
Omahoitosuunnitelma on osa hoitosuunnitelmaasi. Hoitosuunnitelma on osa potilasasiakirjaa, joka laaditaan sairastumisen alkuvaiheessa. Sitä päivitetään tarpeen mukaan jokaisella vastaanotolla. Lääkäri tekee hoitosuunnitelman kanssasi yhdessä, sillä hoidossa ovat keskeisiä yhdessä sovitut tavoitteet ja keinot. Hoitosuunnitelma tehdään omahoidon tuen suunnittelua, toteutusta ja arviointia varten.
Suunnitelman tarkoituksena on tukea hyvää hoitoa, yksilöllisten tarpeidesi kuulemista ja hoidon kokonaisuuden ymmärtämistä.
- Päävastuu hoidonohjauksesta on diabeteshoitajalla ja lääkärillä
- Moniammatillista yhteistyötä (jalkaterapeutti, ravitsemusterapeutti, sosiaalityöntekijä, psykologi, psykiatri tai psykiatrinen sairaanhoitaja) on tärkeä hyödyntää mahdollisuuksien mukaan
- Päävastuu hoidon toteuttamisessa arjessa on sinulla itselläsi
Mitä hoitosuunnitelmaan kirjataan?
Hoitosuunnitelmassa tulee olla kirjattuna
- Hoidon tarve - yksilölliset ja yhdessä sovitut
- Hoidon tavoite - yksilölliset ja yhdessä sovitut.
- Tavoitteet voivat olla sekä numeerisia, elintapoihin tai omahoitoon liittyviä päivittäisiä tekoja sekä yksilöllisiä, konkreettisia, riittävän haastavia, mutta saavutettavissa olevia. Tavoitteita on hyvä tarkistaa tilanteiden ja voimavarojen mukaisesti.
- Hoidon toteutus ja keinot
- Miten tavoitteisiin edetään esim. lääkitys, yhdessä kanssasi sovitut päivittäiset teot, elintapamuutokset ja verenglukoosin mittaustiheys
- Tuki, seuranta ja arviointi esim. seuraava vastaanottokäynti mahdollisine laboratoriokokeineen
- Suunnitelman vastuuhenkilö
Hoitoa tulee arvioida jokaisella vastaanottokäynnillä. Hoitoyhteistyöllä ja omahoidon tuella varmistetaan, että potilaalla on tarvittavat valmiudet omahoitoon. Hoitoa ja ohjausta sekä hoitosuunnitelmaa muokataan yksilöllisesti kulloisenkin tarpeen mukaan.
- Hoitotavoitteiden pitää toteutuakseen olla realistisia ja aikataulutettuja.
- Hyvän hoidon esteistä ja haasteista keskustellaan ohjauksessa.
- Omahoidon ohjaus kohdennetaan yksilöllisesti.
Lisätietoa
Innokylä: Omahoitolomake
Asiakkaan muutosohjauksen tarpeen arviointi: Motivoiva elintapaohjaus (Sydänliitto)
Omahoitosuunnitelma
Omahoidon tukeminen soittamalla tai käynneillä
Jatkossa omahoitoasi tuetaan käynneillä tai soitoilla.
2. käynti
Toisella käynnillä diabeteshoitajan vastaanotolla käsitellään yleensä seuraavia asioita:
- Arvioidaan kotimittauksia ja niiden sujuvuutta sekä vointia
- Lääkkeiden sopivuus
- Mitat (pituus, paino, vyötärönympärys) jos edellisellä käynnillä ei ehditty, verenpaine
- Ruokavalio ja sen vaikutus verensokeriin – yksilöllisen tarpeen mukaan, painonhallinnan merkitys. Ruokailutottumukset ja suositukset.
- Muut elämäntavat: alkoholi, tupakka ja muut päihteet
- Tarvittaessa alkoholinkäytön riskitesti (AUDIT)
- Tupakoivalta: tupakoinnin lopetushalukkuus (Fagerströmin testi), tarvittaessa tuetaan tupakan lopettamista
- Liikuntasuositukset. Riittävä lepo, stressin välttäminen
- Diabeteksen liitännäissairaudet
- Omahoidon ja elintapojen merkitys sekä potilaan motivaation tilanne
- Oman muutossuunnitelman pohdintaa
- Lääkekorvattavuudet tarkastetaan
- Seuraavasta yhteydenotosta tai käynnistä sopiminen
3. käynti
Kolmannella käynnillä diabeteshoitajan vastaanotolla käsitellään yleensä seuraavia asioita:
- Vointi, kotimittausten VRS ja RR-arviointi, motivaatio,hoidossa jaksaminen,mieliala
- Tarvittaessa masennuskysely (BDI)
- Oman muutossuunnitelman arviota
- Liitännäissairauksista jatketaan
- Jalat ja riskinarvio: jalkojen omahoitotottumukset, jalkinevalinnat
- Näkö
- Suu ja hampaiden kunto
- Ajoterveys
- Tarvittaessa puhutaan sosiaalieduista, tietoa 3. sektorin toiminnasta
- Seuraavasta yhteydenotosta tai käynnistä sopiminen
Omahoidon tukeminen soittamalla tai käynneillä
Omahoito
Suurin osa diabeteksen hoidosta ja seurannasta tapahtuu kotona.
Verensokerin mittaaminen
Tavoitteellinen verensokerin omaseuranta on diabeteksen hoidossa keskeistä. Insuliinihoidossa verensokerimittausten pohjalta tehdään päivittäiset hoitoratkaisut ja valinnat. Perinteisten verensokerimittareiden rinnalle on tullut glukoosisensorointilaitteita, joilla voidaan seurata kudossokeria.
Ennen vastaanottokäyntiä tehdään verensokerin tehoseuranta omamittauksella sormenpäästä tai sensorilla. Omamittausten tarve, ajankohta ja tavoitteet sovitaan yhdessä diabeteshoitajan ja potilaan kesken. Mittarin ja opastuksen sen käyttöön saa diabeteshoitajalta. Hoitotarvikejakelusta saa mittariin tarvittavia liuskoja.
Millä tasolla verensokerin tulisi olla?
Verensokerissa tavoitellaan mahdollisimman normaalia ja turvallista verensokerin tasoa. Yleinen tavoite hoitosuosituksessa on pitää verensokeri pääsääntöisesti:
- aamulla ja ennen aterioita sekä yöllä välillä 4–7 mmol/l
- aterian jälkeen alle 8–10 mmol/l
Yksilölliset verensokeritavoitteet voivat eri syistä poiketa yleisestä suosituksesta alas tai ylöspäin.
Sokeritasapainon pitkäaikaista tasoa selvitetään sokerihemoglobiini- eli HbA1c –kokeella. HbA1c tutkitaan yksilöllisin väliajoin, yleensä 2–4 kertaa vuodessa. Tavoite sovitaan yksilöllisesti. Siihen vaikuttaa mm. henkilön ikä, herkkyys matalalle verensokerille ja diabeteksen hoidon yksilöllinen tilanne. Hoitosuosituksen mukainen tavoitearvo on alle 53 mmol/mol ilman toistuvia liian matalia verensokereita.
Verenpaineen mittaaminen
Diabetesta sairastavan verenpaineen tavoitearvo on 140/80. Diabetesta sairastavalle suositellaan säännöllistä verenpaineen omatoimista mittaamista.
Toistuvilla kotimittauksilla saadaan käsitys todellisesta verenpaineen tasosta. Verenpaineen omamittaukseen tarkoitettuja paikkoja on myös hoitopaikoissa ja apteekeissa. Verenpainelääkityksen aloittamisen tai lääkemuutosten jälkeen verenpainetta mitataan itse aluksi 1- 2 päivän välein ja paineen vakiinnuttua esimerkiksi viikoittain. Lääkityksen aloituksen tai lääkemuutosten jälkeen seuranta sovitaan yksilöllisesti muutaman viikon tai muutaman kuukauden päähän. Ennen vastaanottokäyntiä tehdään verenpaineen tehoseurantaa kotona viikon ajan.
Painon mittaaminen
Painoa on hyvä seurata itse kotona esimerkiksi kerran viikossa tai kerran kuussa. Hoitopaikassa punnitus ja tarvittaessa vyötärönympäryksen mittaus tehdään osana kontrollikäyntejä diabeteshoitajan ja lääkärin vastaanotolla. Painon ja pituuden perusteella lasketaan painoindeksi eli BMI.
Diabetes vaikuttaa seksiin. Diabeteksen hyvä hoito ja terveellisten elämäntapojen vaaliminen ovat osa seksuaalisuudesta huolehtimista. Jos keho voi hyvin, se vaikuttaa mieleen. Jos taas keho voi huonosti, ei mielikään ole tasapainossa. Ulkomaisten tutkimusten mukaan jopa 70 % miehistä ja 75 % naisista on kokenut jonkinlaisia seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia.
Miehillä
- Nykykäsityksen mukaan yli 70 % erektio-ongelmista johtuu elimellisistä syistä.
- Yleisimmät ongelmia aiheuttavat sairaudet ovat sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes. Diabeetikoilla erektiohäiriöt alkavat aikaisemmin ja ovat yleisempiä kuin terveillä.
- Yleensä ongelmien taustalla on monta syytä ja häiriön vaikeusasteeseen vaikuttavat taudin kesto, hoitotasapaino ja ikä.
- Seksuaalisten toimintojen häiriöitä voivat olla esim. impotenssi, erektiovaikeudet, viivästynyt ejakulaatio tai seksuaalisen aktiivisuuden määrän väheneminen tai laadun heikkeneminen. Vähentyneen seksuaalisen aktiivisuuden taustalla voi olla useita syitä.
- Huono verensokeri väsyttää. Erektiohäiriön syytä arvioidessa on huomioitava myös elintapojen osuus.
- Tupakointi supistaa verisuonia ja on siten erektion saannin kannalta haitaksi.
- Alkoholi saattaa heikentää erektiota tilapäisesti, ja toisaalta runsas pitkäaikainen juominen tyyliin 1–2 koria olutta viikossa tai yli neljä pulloa viiniä viikossa aiheuttaa pysyviä hermovaurioita ja hormonaalisia muutoksia.
- Diabeettinen neuropatia eli hermovaurio voi vaikuttaa miehillä peniksen verenkiertoa ja siemensyöksyä säätelevään järjestelmään
- Tarvittaessa avuksi tulee lääketiede. Erektiohäiriöihin löytyy lääkkeitä.
Naisilla
- Huono verensokeritasapaino väsyttää
- Verensokerin nousu altistaa naisilla emätintulehduksille
- Naisilla seksuaalisen halun heikkeneminen ja kostumisongelmat ovat tavallisia
- Ateroskleroosi ja verenpainetauti liittyvät tavallisesti diabetekseen, myös naisen lantion alueen verenkierto voi olla heikentynyt.
- Diabeettinen neuropatia eli hermovaurio voi vaikuttaa naisilla erogeenisten alueiden tuntopuutoksiin.
- Tarvittaessa avuksi tulee lääketiede. Hormonihoidot tai liukuvoiteet helpottavat keski-ikäisen naisen emättimen limakalvojen kuivumista.
Muutokset seksuaalisuudessa
- Yksi yleisimmistä pulmista on halun puute, mutta ongelmien taustalla voivat olla myös pelot ja pidättäytyminen.
- Muutokset seksuaalisuudessa saattavat aiheuttaa kipeitä tunteita: pettymystä, surua, kaipuuta, häpeää ja pelkoa.
- Seksuaalisuuden hiipumiseen suostuminen on päätös, jota ei ole pakko tehdä. Suhteessa voi olla vielä paljon iloa ja nautintoa.
- Seksi ja seksuaalisuus on kohdattava ja hyväksyttävä sellaisena kuin se kunakin hetkenä yksilön ja parisuhteen tasolla on mahdollista
- Ongelmat on ensin tiedostettava ja sitten rohkeasti lähdettävä ottamaan selvää ja etsimään apua, vaikka vähän jännittäisi tai nolottaisi.
- Seksuaalisuudelle avautumista helpottaa, jos kumppanit osoittavat toisilleen, että he rakastavat, arvostavat, kunnioittavat ja syvästi välittävät toisistaan ja haluavat tehdä toiselle seksissäkin hyvää.
- Jos seksuaalisuus aiheuttaa ristiriitoja, jotka eivät puhumalla selviä, kannattaa hakea ammattiapua esimerkiksi pari- tai seksuaaliterapiasta.
LÄHTEET: Diabeteslehti 2017, Kero & Väisälä 2019 seksologiaa, Vanhanen Sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes ja seksuaalisuus Duodecim 2003;119:229–34
Hyödynnä OmaMehiläistä
Mehiläinen Länsi-Pohjassa on käytössä maksuton digitaalinen etävastaanotto, joka palvelee torniolaisia, kemiläisiä ja keminmaalaisia ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Lue lisää: https://www.mehilainenlansipohja.fi/etavastaanotto/
Omahoito
Seuranta terveyskeskuksessa
Seurantakäyntejä terveysasemalla tai sairaalassa järjestetään hoitotasapainostasi riippuen tiheämmin tai harvemmin.
Miten diabetesta seurataan?
Saatuasi diabetesdiagnoosin taudin seuranta on aluksi tiiviimpää. Seurannan tahti määräytyy yksilöllisesti. Yleensä käynnit diabeteshoitajalla ovat 3-12 kuukauden välein ja käynnit lääkärillä 12-36 kuukauden välein. Tarvittaessa seurantatiheyttä muutetaan esim. diabetes tasapainon muutosten tai lääkitysmuutosten yhteydessä.
Määräaikaiskäynneillä selvitetään omahoidon toteutumisen, sokeritasapainon ja verenpaineen lisäksi diabeteksen lisäsairauksien ja valtimosairauksien riskitekijät ja mahdolliset oireet ja löydökset. Lisäksi voidaan pohtia ja ratkoa yhdessä diabeteksen ja sen hoidon tuomia haasteita ja hoidossa jaksamista.
Silmänpohjamuutoksia seulotaan valokuvaamalla silmänpohjat säännöllisesti, yleensä 1-3 vuoden välein.
- Seuranta määräytyy yksilöllisesti, mutta on yleensä aluksi tiheämpää. Yleensä käynnit diabeteshoitajalla ovat 3-12 kk välein ja lääkärillä 12-36 kk välein. Tarvittaessa seurantatiheyttä muutetaan esimerkiksi hoitotasapainon muutosten tai lääkitysmuutosten yhteydessä.
- Määräaikaiskäynneillä selvitetään omahoidon toteutumisen, sokeritasapainon ja verenpaineen lisäksi diabeteksen lisäsairauksien ja valtimosairauksien riskitekijät ja mahdolliset oireet ja löydökset. Lisäksi voidaan pohtia ja ratkoa yhdessä diabeteksen ja sen hoidon tuomia haasteita ja hoidossa jaksamista.
Mitä määräaikaiskäynneillä tapahtuu?
Yleensä määräaikaiskäynneillä käsitellään ainakin seuraavia asioita:
- Paino
- Sokeritasapaino: omamittausten läpikäynti, arviointi, HbA1c-arvo
- Omamittausten luotettavuus eli mittaatko oikein
- Verenpaine: verenpainetason määrittäminen, omamittaukset, veren suola-arvojen seuranta verenpainelääkkeitä käyttäviltä
- Onko ongelmia lääkkeiden käytössä
- Insuliinihoito: pistospaikat, hypot eli liian matalat verensokeriarvot
Syöminen, elintavat ja jaksaminen
- Ruokavalio: ruokarytmi, ruokavalio
- Liikunta: tarvittaessa Liikuntaresepti
- Alkoholi
- Tupakointi
- Mieliala
Diabeteksen lisäsairaudet ja niiden riskitekijät
- Rasva-aineenvaihdunta: rasva-arvot
- Sydän-ja verisuonet: fyysinen suorituskyky, sydämen kuuntelu, EKG
- Jalat: riskiluokitus
- Silmät: silmänpohjakuvaus 1-3 v välein
- Munuaiset ja virtsa: krea, u-alb/krea, GFR
- Suun terveys: ohjaus hammashoitoon
- Seksuaaliterveys
- Muut sairaudet: keliakian seulonta, kilpirauhasen toiminta, maksan toiminta (ALAT), B-12 metformiinin käyttäjiltä
Verensokeri
Verensokerissa tavoitellaan mahdollisimman normaalia ja turvallista verensokerin tasoa. Yleinen hoitosuositusten tavoite on pitää verensokeri pääsääntöisesti:
- aamulla ja ennen aterioita sekä yöllä välillä 4–7 mmol/l
- aterian jälkeen alle 8–10 mmol/l
- Yksilölliset verensokeritavoitteet voivat eri syistä poiketa yleisestä suosituksesta alas tai ylöspäin.
- Sokeritasapainon pitkäaaikaista tasoa selvitetään sokerihemoglobiini HbA1c –kokeella. HbA1c tutkitaan yleensä yksilöllisen väliajoin, yleensä 1–4 kertaa vuodessa. Tavoite sovitaan yksilöllisesti. Siihen vaikuttaa mm. henkilön ikä, herkkyys matalalle verensokerille ja diabeteksen hoidon yksilöllinen tilanne. Hoitosuosituksen mukainen tavoitearvo on alle 53 mmol/mol ilman toistuvia liian matalia verensokereita.
- Tavoite voi tuoreessa diabeteksessa olla myös matalampi, jopa alle 48 mmol/mol.
Rasva-arvot
Rasva-aineenvaihdunnan arvot määritetään vuosittain tai tarvittaessa useammin, esimerkiksi lääkehoidon aloitustarpeen arvioinnissa ja lääkehoidon aloituksen jälkeisessä seurannassa.
Tavoitteet:
- Kokonaiskolesteroli alle 4-4.5
- LDL alle 2.5 (jos valtimotauti alle 1.8)
- HDL miehet yli 1.1 ja naiset yli 1.3
- Triglyseridit alle 1.7
Työ- ja toimintakyky
- Ajoterveys: täyttyvätkö ajoterveysvaatimukset
- Lääkekorvaukset- ja sosiaaliturva: lääkkeiden kela-korvaus, onko oikeus erityiskorvaukseen
- Työelämä: työkyky, miten diabeteksen hoito sujuu töissä
- Kuntoutus: onko tarvetta sopeutumisvalmennukseen tai kuntoutukseen
Verensokerin mittaaminen
Tavoitteellinen verensokerin omaseuranta on diabeteksen hoidossa keskeistä. Insuliinihoidossa verensokerimittausten pohjalta tehdään päivittäiset hoitoratkaisut ja valinnat. Perinteisten verensokerimittareiden rinnalle on tullut glukoosisensorointilaitteita, joilla voidaan seurata kudossokeria.
Ennen vastaanottokäyntiä tehdään verensokerin tehoseuranta omamittauksella sormenpäästä tai sensorilla. Omamittausten tarve, ajankohta ja tavoitteet sovitaan yhdessä diabeteshoitajan ja potilaan kesken. Mittarin ja opastuksen sen käyttöön saa diabeteshoitajalta. Hoitotarvikejakelusta saa mittariin tarvittavia liuskoja.
Millä tasolla verensokerin tulisi olla?
Verensokerissa tavoitellaan mahdollisimman normaalia ja turvallista verensokerin tasoa. Yleinen tavoite hoitosuosituksessa on pitää verensokeri pääsääntöisesti:
- aamulla ja ennen aterioita sekä yöllä välillä 4–7 mmol/l
- aterian jälkeen alle 8–10 mmol/l
Yksilölliset verensokeritavoitteet voivat eri syistä poiketa yleisestä suosituksesta alas tai ylöspäin.
Sokeritasapainon pitkäaikaista tasoa selvitetään sokerihemoglobiini- eli HbA1c –kokeella. HbA1c tutkitaan yksilöllisin väliajoin, yleensä 2–4 kertaa vuodessa. Tavoite sovitaan yksilöllisesti. Siihen vaikuttaa mm. henkilön ikä, herkkyys matalalle verensokerille ja diabeteksen hoidon yksilöllinen tilanne. Hoitosuosituksen mukainen tavoitearvo on alle 53 mmol/mol ilman toistuvia liian matalia verensokereita.
Verenpaineen mittaaminen
Diabetesta sairastavan verenpaineen tavoitearvo on 140/80. Diabetesta sairastavalle suositellaan säännöllistä verenpaineen omatoimista mittaamista.
Toistuvilla kotimittauksilla saadaan käsitys todellisesta verenpaineen tasosta. Verenpaineen omamittaukseen tarkoitettuja paikkoja on myös hoitopaikoissa ja apteekeissa. Verenpainelääkityksen aloittamisen tai lääkemuutosten jälkeen verenpainetta mitataan itse aluksi 1- 2 päivän välein ja paineen vakiinnuttua esimerkiksi viikoittain. Lääkityksen aloituksen tai lääkemuutosten jälkeen seuranta sovitaan yksilöllisesti muutaman viikon tai muutaman kuukauden päähän. Ennen vastaanottokäyntiä tehdään verenpaineen tehoseurantaa kotona viikon ajan.
Painon mittaaminen
Painoa on hyvä seurata itse kotona esimerkiksi kerran viikossa tai kerran kuussa. Hoitopaikassa punnitus ja tarvittaessa vyötärönympäryksen mittaus tehdään osana kontrollikäyntejä diabeteshoitajan ja lääkärin vastaanotolla. Painon ja pituuden perusteella lasketaan painoindeksi eli BMI.
Seuranta terveyskeskuksessa
Sosiaalietuudet
Diabetesta sairastavan sosiaaliturvan tarve ja oikeudet erilaisiin sairausperusteisiin etuuksiin tai palveluihin vaihtelevat sairaus- ja elämäntilanteen perusteella. Sosiaaliturva-asioihin tutustumisen voi aloittaa Kelan internetsivuilta ja Diabetesliiton kokoamasta diabeetikon sosiaaliturvaoppaasta, johon on koottu sosiaaliturva-asiaa diabetesta sairastavan näkökulmasta katsottuna.
Lääkevalmisteiden korvaukset vaihtelevat. Kelan sivuilta tai apteekista voi tarkistaa omien lääkkeidensä korvausten kriteerit. Tablettihoito ja muut pistettävät lääkkeet kuin insuliini kuuluvat pääsääntöisesti alemman erityskorvauksen (60 %) piiriin. Insuliinivalmisteet kuuluvat pääsääntöisesti ylemmän erityiskorvauksen piiriin. Tällöin valmisteen hinta korvataan kokonaan 4,5 € osto- ja lääkekohtaisen omavastuun jälkeen.
Diabetesta sairastava käyttää usein myös lääkkeitä kohonneen verenpaineen ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoitoon. Näistä lääkevalmisteista saa pääsääntöisesti peruskorvauksen.
Erityiskorvausta tai jossain valmisteissa rajoitettua peruskorvausta haetaan hoitavan lääkärin laatimalla B-lausunnolla. B-lausunnon perusteella Kela ratkaisee erityiskorvausoikeuden. Mitään muuta lomaketta ei tarvitse tähän asiaan liittyen täyttää. Kela lähettää kotiin uuden Kela-kortin, johon on kirjattu korvausoikeuden osoittava numero.
Mikäli diabetes tai sen lisäsairaudet ja mahdolliset muut pitkäaikaissairaudet vaikuttavat työ- tai toimintakykyysi, kannattaa ottaa yhteyttä hoitopaikan sosiaalityöntekijään. Terveydenhuollon sosiaalityöntekijä voi kartoittaa tilanteen ja ohjaa sopivien sosiaaliturvaetuuksien ja –palveluiden piiriin.
Tutustu Diabetesliiton Diabeetikon sosiaaliturva 2020 -julkaisuun.
Sosiaalietuudet
Liikunta
Terveellisten liikuntatottumusten ylläpitäminen on erittäin tärkeä osa diabeteksen onnistunutta hoitoa.
Säännöllinen liikunta on suositeltavaa kaikille diabeetikoille, sillä se
- vähentää insuliiniresistenssiä
- parantaa sokeritasapainoa
- vaikuttaa edullisesti painonhallintaan
- vaikuttaa edullisesti sydän- ja verenkiertoelimistön ja keuhkojen toimintaan
- vaikuttaa edullisesti veren rasva-arvoihin ja verenpaineeseen
- lisää virkeyttä ja hyvinvointia.
Diabeetikolle sopivat samat yleiset liikuntasuositukset kuin muillekin.
Tutustu viikottaisen liikkumisen suositukseen 18–64-vuotiaille (UKK-instituutti, 2019): https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus
Viikottainen liikuntapiirakka yli 65 vuotiaille (UKK-instituutti 2019)
Asteittainen liikunnan lisääminen omaa vointia kuulostellen ja omat rajoitukset tuntien on suositeltavaa aiemmin vähän liikkuneelle.
Milloin liikuntaa tulisi harkita tai rajoittaa?
Ennen rankan liikuntaohjelman aloittamista lääkärin tulisi arvioida liikunnan rajoitukset ja riskit pitkään sairastaneilla ja erityisesti valtimotautia tai mikrovaskulaarikomplikaatioita sairastavilla:
- jos sinulla on vaikea retinopatia, jolloin ei suositella voimakasta tai verenpainetta voimakkaasti nostavaa liikuntaa (silmänpohjatutkimus)
- jalkojen verenkierto, suojatunnon puuttuminen ja asentovirheet, kuormitusmuutokset ja jalkineiden sopivuus tulee tarkistaa
- verenpaine ja sydämen tila (lepo-EKG, tarvittaessa rasitus-EKG).
Kemi
Työikäisille, terveytensä kannalta liian vähän liikkuville 18-64 vuotiaille kemiläisille suunnattu liikuntaneuvonnan palvelu, Koko Kemi Liikkuu -hanke (AVI) Koko Kemi liikkuu
Ikääntyville mm. Seniorikuntosali, tuolijumppaa Soveltava liikunta
Keminmaa
Tornio
Liikunta
Lääkehoito
Diabeteksen lääkehoidolla pyritään lyhyellä aikavälillä oireettomuuteen ja mahdollisimman normaaliin verensokeritasoon. Hoidon pidemmän aikavälin tavoite on korkean sokerin aiheuttamien elinvaurioiden (komplikaatioiden) ehkäisy. Diabeetikon riski sydän- ja verisuonisairauksille on suurentunut, ja sen vuoksi hoidossa huomioidaan myös muut verisuonisairauksien riskitekijät kuten verenpaine ja kohonnut kolesteroli.
Hoidon tavoitteet ovat yksilölliset ja saattavat muuttua sairauden edetessä. Lääkehoitoa voit tukea tehokkaasti hyvällä elämäntapahoidolla. Omilla terveyttä edistävillä teoilla voit jopa vähentää lääkehoidon tarvetta.
Yleensä lääkehoito aloitetaan metformiinilla, mikäli sen käytölle ei ole estettä. Sen annosta nostetaan tarvittaessa tehoa ja munuaisarvoja seuraten. Tarvittaessa hoitoa tehostetaan sairauden edetessä aloittamalla metformiinin rinnalle muita lääkkeitä, joista osa on tablettimuotoisia ja osa pistettäviä valmisteita. Valmisteet valitaan kokonaisuus huomioiden yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.
Lisätietoa terveydenhuollon ammattilaisille
Tutustu Terveysportin diabeteksen lääkehoidon interaktiiviseen kaavioon
Jos potilaalla on todettu ateroskleroottinen valtimotauti tai krooninen munuaistauti tai näiden korkea riski, harkitse riippumatta HbA1C-tasosta tai yksilöllisestä HbA1C-tavoitteesta, kun potilaalla on vallitsevana ateroskleroottinen valtimotauti:
Voit klikata kuvan suuremmaksi.
Jos potilaalla on todettu ateroskleroottinen valtimotauti tai krooninen munuaistauti tai näiden korkea riski, harkitse riippumatta HbA1C-tasosta tai yksilöllisestä HbA1C-tavoitteesta, kun potilaalla on vallitsevana sydämen vajaatoiminta tai krooninen munuaistauti:
Voit klikata kuvan suuremmaksi.
Jos potilaalla ei ole todettua ateroskleroottista valtimotautia eikä kroonista munuaistautia, ja on erityinen syy minimoida hypoglykemiat:
Voit klikata kuvan suuremmaksi.
Jos potilaalla ei ole todettua ateroskleroottista valtimotautia eikä kroonista munuaistautia, ja on tarve välttää painonnousua tai edistää painon laskua:
Voit klikata kuvan suuremmaksi.
Jos potilaalla ei ole todettua ateroskleroottista valtimotautia eikä kroonista munuaistautia, ja lääkehoidon hinta on rajoittava tekijä:
Voit klikata kuvan suuremmaksi.
Lääkehoito
Komplikaatiot ja hätätapaukset
Diabetekseen voi liittyä akuutteja hätätilanteita, kuten liiallisen matalia tai korkeita verensokerin pitoisuuksia. Pitkään jatkunut heikko hoitotasapaino altistaa diabeetikon komplikaatioille eli lisäsairauksille. Hankalimpia komplikaatioita hoidetaan sairaalassa.
Yleiset lisäsairaudet eli komplikaatiot
Hyvällä diabeteksen hoidolla voidaan merkittävästi vähentää diabeteksen komplikaatioiden eli lisäsairauksien ilmaantumista. Lisäsairauksien paras hoito on niiden ennaltaehkäisy. Hyvä sokeritasapaino, huolellinen verenpaineen ja veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoito, tupakoimattomuus ja terveellinen ruokavalio sekä liikunta vähentävät lisäsairauksien ilmaantumista ja etenemistä
Sydän- ja verisuonisairaudet
Diabetesta sairastavilla on muuta väestöä enemmän valtimosairauksia, joita ovat sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti ja alaraajojen valtimotauti. Valtimotauti eli valtimonkovettumatauti tarkoittaa verta kuljettavien valtimoiden ahtautumista, jonka seurauksena veren kulku suonessa häiriintyy.
- Diabeetikot hyötyvät sepelvaltimotaudin erilaisista lääke- ja toimenpidehoidoista muita enemmän
- Ahtautumat alaraajoihin johtavissa valtimoissa voivat estää verenkiertoa ja aiheuttaa hapenpuutetta jaloissa
- Huonosti paranevan jalkahaavan taustalla on usein hapenpuute
Silmänpohjamuutokset
- Verensokerin vaihtelu voi jo diabeteksen alkuvaiheessa aiheuttaa ohimenevää näön sumenemista
- Näkö palautuu verensokeritason normalisoitumisen myötä
- Korkea verensokeri voi johtaa verenkierron häiriöihin verkkokalvolla, aiheuttaa verisuonimuutoksia, verisuonten tihkumista ja verenvuotoja
- Lisäksi verkkokalvon verisuonet voivat tukkeutua aiheuttaen hapenpuutetta ja sen seurauksena herkästi vuotavien uudisverisuonten kehittymisen
- Edellä mainitut muutokset voivat kehittyä pitkälle ilman oireita
Silmänpohjamuutoksia seulotaan valokuvaamalla silmänpohjat säännöllisesti, yleensä 1-3 vuoden välein.
Munuaismuutokset
Diabeteksen munuaissairaus ilmenee vähäisenä veren valkuaisaineen albumiinin erittymisenä virtsaan. Lievänkin valkuaisen erittymisen havaitseminen on tärkeää, koska se voidaan saada hyvällä hoidolla kokonaan korjaantumaan.
- Munuaissairauden edetessä virtsaan alkaa erittyä enemmän albumiinia
- Jos eritys on hyvin runsasta, veren albumiini voi olla alhainen ja siitä aiheutua turvotuksia
- Myös munuaisten kyky puhdistaa elimistön kuona-aineita voi heikentyä
- Tätä tutkitaan määrittämällä verinäytteestä kreatiniiniarvo ja laskennallinen munuaiskerästen suodatusnopeus (eGFR)
- Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa hoidetaan dialyysihoidoilla ja munuaisensiirroilla
Hermostomuutokset
Diabeteksen aiheuttamia hermojen toimintahäiriöitä voi esiintyä sekä tahdonalaisissa että ei-tahdonalaisissa eli autonomisissa hermoissa. Nämä hermot säätelevät sisäelinten toimintoja.
- Tarkka hermostomuutosten syntymekanismi on epäselvä
- Sokerin keräytyminen hermosoluihin johtaa haitallisten aineenvaihduntatuotteiden kertymiseen hermosolun sisälle
- Riskitekijöitä ovat pitkä diabeteksen kesto, kohonnut verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, tupakointi ja alkoholin liikakulutus
- Tavallisimmin hermomuutokset vaikuttavat raajojen tuntohermoihin ja lihasten toimintaan
- Oireita ovat pistely, puutuneisuus, tunnottomuus, kipu ja lihasheikkous
- Oireet ovat pahimmillaan levossa
Autonomisen hermoston muutokset voivat ilmentyä suolisto-oireina kuten ripulina, ummetuksena tai mahalaukun tyhjenemisen häiriönä. Myös virtsa- ja sukupuolitoimintojen häiriöitä voi esiintyä: esimerkiksi rakko ei tyhjenny täysin virtsatessa tai esiintyy erektiohäiriöitä. Hermostomuutosten seurauksena hikoilu voi vähentyä tai lisääntyä.
Matala verensokeri ja insuliinisokki
Liian matalalla verensokerilla eli hypoglykemialla tarkoitetaan veren glukoosipitoisuutta alle 4 mmol/l. Insuliinihoitoisilla tyypin 2 diabeetikoilla liian matalaa verensokeria esiintyy harvemmin kuin tyypin 1 diabeetikoilla.
- Verensokeri voi laskea liian matalalle, jos insuliiniannos on liian suuri liikuntaan ja syödyn ruoan määrään verrattuna
- Runsas alkoholin käyttö voi estää sokerin muodostumista maksassa ja siten altistaa liialliselle verensokerin laskulle
- Diabeteksen hoitoon käytettävä tablettilääkitys ei yleensä aiheuta verensokerin liiallista laskua glimepiridiä ja glinidiä lukuunottamatta
- Tavallisimpia liian matalan verensokerin oireita ovat vapina, hikoilu ja voimakas nälän tunne, keskittymisvaikeus
- Jos verensokeri laskee alle 2, voi tulla kouristelua ja tajuttomuus eli insuliinisokki
Ensiapu hypoglykemiassa
Liian matalan verensokerin hoidoksi tulee ottaa 20 grammaa nopeasti imeytyvää hiilihydraattia eli sokeristuvaa ravintoainetta välittömästi oireitten alettua. Tällaisia ovat:
- 8 kpl rypälesokeripastilleja (Siripiri tai Dexal)
- yksi ruokalusikallinen hunajaa
- lasillinen tuoremehua
- yksi keskikokoinen banaani
Verensokeri tulee mitata 10-15 minuuttia ensiapuannoksen ottamisen jälkeen ja jos se on vielä alle 4, on syötävä toinen vastaava annos.
Liian korkea verensokeri ja happomyrkytys
Korkea verensokeri eli hyperglykemia aiheuttaa väsymystä, voimakasta janon tunnetta, lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta, pahoinvointia ja kuivumista sekä vatsakipua. Tilanteen edetessä voi tulla uneliaisuutta, sekavuutta ja asetonin hajua hengityksessä ja hoitamattomana tajuttomuus.
Syynä verensokerin liialliseen kohoamiseen diabeetikolla voivat olla insuliinin tarvetta lisäävät asiat kuten
- tulehdukset
- yleissairaudet
- stressi
- kortisonihoito
- loukkaantuminen ja vuodelepo
- painon nousu
- raskaus
Happomyrkytys eli ketoasidoosi voi johtua hoitamattomasta diabeteksesta, hoidon laiminlyömisestä tai kehittyä edellä mainituista syistä korkean verensokerin myötä. Insuliinin puutteessa elimistö ei pysty käyttämään hyväksi veressä olevaa sokeria vaan käyttää energianlähteenä elimistön rasvoja. Silloin ketoaineet syntyvät rasvojen epätäydellisen palamisen seurauksena, minkä seurauksena on elimistön happamoituminen.
- Happomyrkytyksen esiintyminen tyypin 2 diabeetikoilla on mahdollista, mutta harvinaista
- Happomyrkytyksessä verensokeri on yleensä korkea yli 14, mutta ei aina
- Epäiltäessä happomyrkytystä tulee mitata ketoaineet verestä ketoainemittarilla tai Libre-mittarilla ketoaineliuskoja käyttäen
- Jos veressä on ketoaineita yli 3 mmol/l, tulee hakeutua sairaalahoitoon
- Happomyrkytys hoidetaan sairaalassa insuliini- ja nestehoidolla
Sokerinpoistajalääkkeet eli SGLT-2 -estäjät voivat lisätä ketoaineiden muodostumista etenkin, jos insuliinintuotantosi on alentunut ja insuliiniannoksia vähennetään reilusti. Happomyrkytys voi tuolloin kehittyä ilman merkittävää verensokerin nousua. Tämä haittavaikutus on harvinainen.
Kuume ja tulehdussairaudet lisäävät insuliinin tarvetta. Terveellä ihmisellä insuliinin eritys lisääntyy ja verensokeri säilyy normaalina, mutta diabeetikolla verensokeripitoisuus suurenee ja ketoaineita voi ilmaantua vereen ja virtsaan.
Kuumetaudeissa runsas nesteitten juominen on tärkeää elimistön kuivumisen estämiseksi. Myös hiilihydraattien saannista on huolehdittava, jossain muodossa vähintään 150 grammaa vuorokaudessa vaikka ruoka ei maistuisikaan tai olisi oksentelua. Nestemäinen ruoka kuten marjakeitot, viili, jogurtti, jäätelö, virvoitusjuomat maistuvat usein parhaiten.
Huomioi, että
- Insuliinin tarve voi jopa kaksinkertaistua kuume- ja tulehdustautien aikana
- Metformiini ja sokerinpoistajalääke (SGLT-2 estäjä) tulee tauottaa sairauspäivien ajaksi
- Sairauspäivinä verensokerin omamittauksissa tavoitetaso on 8-10 mmol/mol
- Oksennus- ja ripulitaudissa etenkin ateriainsuliinin tarve voi pienentyäkin
- Pitkävaikutteinen (perusinsuliini) tulee aina pistää, vaikka syömisen määrä vähenisikin, annosta voi tarvittaessa pienentää 20-30 % omamittausten mukaan
- Jos vointi huononee tai mikään ruoka tai juoma ei pysy sisällä, tulee hakeutua päivystykseen
Kortisonilääkkeen käyttö
Tulehdussairauksien hoidossa käytettävät kortikosteroidit ovat insuliinin vastavaikuttajahormoneja ja nostavat verensokeritasoa. Niitä käytettäessä verensokerin seuranta ja hoito vaativat yleensä tehostamista.
Huomioi, että
- Kortisonihoito voi laukaista piilevän diabeteksen tai lisätä lääkehoidon tarvetta jo sairastuneella
- Aamulla kerta-annoksena tabletteina annettu kortisonihoito nostaa verensokeria eniten iltapäivällä
- Siksi muun hoidon rinnalle liitetään yleensä aamuun NPH-insuliinipistos
- Paikallisesti annettu kortisonipistos voi nostaa verensokeria noin 1-2 viikon ajaksi
- Hengitettävät kortisonisuihkeet eivät yleensä vaikuta verensokeriarvoihin
Toimenpiteet ja leikkaukset jännittävät ja voivat vaikuttaa stressihormonien kautta verensokeritasoa nostavasti.
- Korkea verensokeritaso hidastaa haavojen paranemista ja lisää tulehdusriskiä
- Ennen leikkausta sokeritasapainon tulisi olla mahdollisimman hyvä: aamulla ja ennen aterioita 5-10 ja aterian jälkeen alle 12, sokerihemoglobiini (HbA1C) alle 64 (8%).
- Päivystystoimenpiteet joudutaan tekemään diabetestasapainosta huolimatta
- Pitkävaikutteinen insuliini pistetään normaalisti
- NPH-insuliinin annosta voi olla tarpeen hieman pienentää
- Suoliston tyhjentämistä edellyttävien toimenpiteiden yhteydessä sovitaan etukäteen tarvittavasta insuliiniannosten vähentämisestä
- Ravinnotta oloa edellyttävät toimenpiteet pyritään tekemään heti aamulla
- Rarvittaessa annetaan sokeriliuosta laskimokanyylin kautta
Komplikaatiot ja hätätapaukset
Ravinto ja ruokavalio
Ravintovalinnat ovat diabeteksen hoidossa tärkeitä.
Tutustu seuraaviin oppaisiin:
