Seurantakäyntejä terveysasemalla tai sairaalassa järjestetään hoitotasapainostasi riippuen tiheämmin tai harvemmin.
Miten diabetesta seurataan?
Saatuasi diabetesdiagnoosin taudin seuranta on aluksi tiiviimpää. Seurannan tahti määräytyy yksilöllisesti. Yleensä käynnit diabeteshoitajalla ovat 3-12 kuukauden välein ja käynnit lääkärillä 12-36 kuukauden välein. Tarvittaessa seurantatiheyttä muutetaan esim. diabetes tasapainon muutosten tai lääkitysmuutosten yhteydessä.
Määräaikaiskäynneillä selvitetään omahoidon toteutumisen, sokeritasapainon ja verenpaineen lisäksi diabeteksen lisäsairauksien ja valtimosairauksien riskitekijät ja mahdolliset oireet ja löydökset. Lisäksi voidaan pohtia ja ratkoa yhdessä diabeteksen ja sen hoidon tuomia haasteita ja hoidossa jaksamista.
Silmänpohjamuutoksia seulotaan valokuvaamalla silmänpohjat säännöllisesti, yleensä 1-3 vuoden välein.
- Seuranta määräytyy yksilöllisesti, mutta on yleensä aluksi tiheämpää. Yleensä käynnit diabeteshoitajalla ovat 3-12 kk välein ja lääkärillä 12-36 kk välein. Tarvittaessa seurantatiheyttä muutetaan esimerkiksi hoitotasapainon muutosten tai lääkitysmuutosten yhteydessä.
- Määräaikaiskäynneillä selvitetään omahoidon toteutumisen, sokeritasapainon ja verenpaineen lisäksi diabeteksen lisäsairauksien ja valtimosairauksien riskitekijät ja mahdolliset oireet ja löydökset. Lisäksi voidaan pohtia ja ratkoa yhdessä diabeteksen ja sen hoidon tuomia haasteita ja hoidossa jaksamista.
Mitä määräaikaiskäynneillä tapahtuu?
Yleensä määräaikaiskäynneillä käsitellään ainakin seuraavia asioita:
- Paino
- Sokeritasapaino: omamittausten läpikäynti, arviointi, HbA1c-arvo
- Omamittausten luotettavuus eli mittaatko oikein
- Verenpaine: verenpainetason määrittäminen, omamittaukset, veren suola-arvojen seuranta verenpainelääkkeitä käyttäviltä
- Onko ongelmia lääkkeiden käytössä
- Insuliinihoito: pistospaikat, hypot eli liian matalat verensokeriarvot
Syöminen, elintavat ja jaksaminen
- Ruokavalio: ruokarytmi, ruokavalio
- Liikunta: tarvittaessa Liikuntaresepti
- Alkoholi
- Tupakointi
- Mieliala
Diabeteksen lisäsairaudet ja niiden riskitekijät
- Rasva-aineenvaihdunta: rasva-arvot
- Sydän-ja verisuonet: fyysinen suorituskyky, sydämen kuuntelu, EKG
- Jalat: riskiluokitus
- Silmät: silmänpohjakuvaus 1-3 v välein
- Munuaiset ja virtsa: krea, u-alb/krea, GFR
- Suun terveys: ohjaus hammashoitoon
- Seksuaaliterveys
- Muut sairaudet: keliakian seulonta, kilpirauhasen toiminta, maksan toiminta (ALAT), B-12 metformiinin käyttäjiltä
Verensokeri
Verensokerissa tavoitellaan mahdollisimman normaalia ja turvallista verensokerin tasoa. Yleinen hoitosuositusten tavoite on pitää verensokeri pääsääntöisesti:
- aamulla ja ennen aterioita sekä yöllä välillä 4–7 mmol/l
- aterian jälkeen alle 8–10 mmol/l
- Yksilölliset verensokeritavoitteet voivat eri syistä poiketa yleisestä suosituksesta alas tai ylöspäin.
- Sokeritasapainon pitkäaaikaista tasoa selvitetään sokerihemoglobiini HbA1c –kokeella. HbA1c tutkitaan yleensä yksilöllisen väliajoin, yleensä 1–4 kertaa vuodessa. Tavoite sovitaan yksilöllisesti. Siihen vaikuttaa mm. henkilön ikä, herkkyys matalalle verensokerille ja diabeteksen hoidon yksilöllinen tilanne. Hoitosuosituksen mukainen tavoitearvo on alle 53 mmol/mol ilman toistuvia liian matalia verensokereita.
- Tavoite voi tuoreessa diabeteksessa olla myös matalampi, jopa alle 48 mmol/mol.
Rasva-arvot
Rasva-aineenvaihdunnan arvot määritetään vuosittain tai tarvittaessa useammin, esimerkiksi lääkehoidon aloitustarpeen arvioinnissa ja lääkehoidon aloituksen jälkeisessä seurannassa.
Tavoitteet:
- Kokonaiskolesteroli alle 4-4.5
- LDL alle 2.5 (jos valtimotauti alle 1.8)
- HDL miehet yli 1.1 ja naiset yli 1.3
- Triglyseridit alle 1.7
Työ- ja toimintakyky
- Ajoterveys: täyttyvätkö ajoterveysvaatimukset
- Lääkekorvaukset- ja sosiaaliturva: lääkkeiden kela-korvaus, onko oikeus erityiskorvaukseen
- Työelämä: työkyky, miten diabeteksen hoito sujuu töissä
- Kuntoutus: onko tarvetta sopeutumisvalmennukseen tai kuntoutukseen
Verensokerin mittaaminen
Tavoitteellinen verensokerin omaseuranta on diabeteksen hoidossa keskeistä. Insuliinihoidossa verensokerimittausten pohjalta tehdään päivittäiset hoitoratkaisut ja valinnat. Perinteisten verensokerimittareiden rinnalle on tullut glukoosisensorointilaitteita, joilla voidaan seurata kudossokeria.
Ennen vastaanottokäyntiä tehdään verensokerin tehoseuranta omamittauksella sormenpäästä tai sensorilla. Omamittausten tarve, ajankohta ja tavoitteet sovitaan yhdessä diabeteshoitajan ja potilaan kesken. Mittarin ja opastuksen sen käyttöön saa diabeteshoitajalta. Hoitotarvikejakelusta saa mittariin tarvittavia liuskoja.
Millä tasolla verensokerin tulisi olla?
Verensokerissa tavoitellaan mahdollisimman normaalia ja turvallista verensokerin tasoa. Yleinen tavoite hoitosuosituksessa on pitää verensokeri pääsääntöisesti:
- aamulla ja ennen aterioita sekä yöllä välillä 4–7 mmol/l
- aterian jälkeen alle 8–10 mmol/l
Yksilölliset verensokeritavoitteet voivat eri syistä poiketa yleisestä suosituksesta alas tai ylöspäin.
Sokeritasapainon pitkäaikaista tasoa selvitetään sokerihemoglobiini- eli HbA1c –kokeella. HbA1c tutkitaan yksilöllisin väliajoin, yleensä 2–4 kertaa vuodessa. Tavoite sovitaan yksilöllisesti. Siihen vaikuttaa mm. henkilön ikä, herkkyys matalalle verensokerille ja diabeteksen hoidon yksilöllinen tilanne. Hoitosuosituksen mukainen tavoitearvo on alle 53 mmol/mol ilman toistuvia liian matalia verensokereita.
Verenpaineen mittaaminen
Diabetesta sairastavan verenpaineen tavoitearvo on 140/80. Diabetesta sairastavalle suositellaan säännöllistä verenpaineen omatoimista mittaamista.
Toistuvilla kotimittauksilla saadaan käsitys todellisesta verenpaineen tasosta. Verenpaineen omamittaukseen tarkoitettuja paikkoja on myös hoitopaikoissa ja apteekeissa. Verenpainelääkityksen aloittamisen tai lääkemuutosten jälkeen verenpainetta mitataan itse aluksi 1- 2 päivän välein ja paineen vakiinnuttua esimerkiksi viikoittain. Lääkityksen aloituksen tai lääkemuutosten jälkeen seuranta sovitaan yksilöllisesti muutaman viikon tai muutaman kuukauden päähän. Ennen vastaanottokäyntiä tehdään verenpaineen tehoseurantaa kotona viikon ajan.
Painon mittaaminen
Painoa on hyvä seurata itse kotona esimerkiksi kerran viikossa tai kerran kuussa. Hoitopaikassa punnitus ja tarvittaessa vyötärönympäryksen mittaus tehdään osana kontrollikäyntejä diabeteshoitajan ja lääkärin vastaanotolla. Painon ja pituuden perusteella lasketaan painoindeksi eli BMI.
